sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Ensimmäinen kuukausi takana, ja ainakaan painonpudotusvauhti ei pahemmin motivoi. Yksi vaivainen kilo kadonnut, mutta vyötäröltä on lähtenyt huimat neljä senttiä! Joten tuntuu uskomattomalta, kun vaa'an lukemissa se ei näy mitenkään.... weird.

Suurkiitos Päiville, joka jaksaa käydä kommentoimassa :). On tosi kiva huomata, että mun tekemisiä seurataan! Eikun siis ihan oikeasti. Antaa sellaisen tunteen, että tätä ei tee ihan yksin.

Ja Tanjalle kiitokset tsempistä salilla ja liikunnassa muutenkin. Just sellaista ruoskimista kaipaankin.

Hellun olen saanut agitoitua myös mukaan projektiin. Ensi viikolla meinataan käydä joka päivä liikkumassa salilla ja jumpissa. Paikkakunnallemme tulee uusi hieno laji nimeltä fitvolley ja perjantaina pääsemme tätä kokeilemaan. Ja viikonlopuksi suuntana olisikin sitten Tukholma ja kahden yön risteily :D! Jiihaa!!

Kiitokset myös muistutuksesta, että voisin liittää blogiini Läskillä lukutaitoa -kampanjan tiedot. Muistan tehdä sen seuraavalla kerralla, lupaan! ;).

Uusi kuukausi ja uudet kujeet alkaa huomenna :D. Pidetään lippu korkealla!!

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Rakas ystäväni muistutti minua, etten ole muistanut päivittää blogia pitkään aikaan! No mutta tämähän johtuu vain siitä, että mitään kerrottavaa ei ole.. Valitettavasti.
Nyt kolme viikkoa uutta elämäntapaani elellessäni mitään merkittävää ei ole tapahtunut. Tosin tänään havaitsin, että vaaka näyttää itsepintaisesti kilon vähemmän kuin viime viikolla. Kai se on sitten uskottava.

Päätin, etten kuitenkaan iloitse vielä, sillä vasta jokin viiden tai kuuden pudotus on todellinen ja alkaa jo merkitä jotain!

Kuntosalista ja jumpista on tulleet uudet parhaat ystäväni! Liikunnasta saamani hyvänolontunne on erittäin addiktoivaa, mikä ymmärtääkseni on hyvä asia. Kerrankin jokin riippuvuus, josta on jotain hyötyä!!

Ja eräs erittäin iloinen asia kerrottakoon myös: paikkakuntani lähtee mukaan Läskillä lukutaitoa -kampanjaan, joten KERRANKIN ON HYVÄ OLLA LÄSKI!

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Heippatirallaa vaan!
Nyt se on viikko menty uuden elämän eväillä, ja täytyy sanoa, että ei tämä kovin vaikeaa ole ollut! Tosin viikonlopun kynnyksellä koin jonkinlaisen psyykkisen himon makeaan ja sipseihin, mutta tiukasti pysyin ruokavaliossa, enkä repsahtanut!

Liikkuminen on ollut jokseenkin hankalaa, sillä riepottelevan vatsataudin lisäksi sain karmean sidekalvontulehduksen toiseen silmääni, joten liikunta ei ole ollut päällimmäisenä mielessä. Tänään kuitenkin kävin ystäväni kanssa salilla rehkimässä, ja se tuntuikin oikein hyvältä.

Pelastava enkeli lähetti minulle uusia ohjeita tulevia kahta viikkoa varten, ja näitä alankin noudattaa heti huomisesta alkaen. Jo saatujen tulosten perusteella tilani näyttääkin olevan vaikeampi kuin aluperin luulimme, mutta Juhan mukaan tilanteesta kyllä selvitään, kunhan jaksan tsempata. Ja minähän jaksan!

torstai 7. tammikuuta 2010

Hupsista heijaa, on unohtunut päivitellä blogia! :)!! Niin se aika lentää, kun on hauskaa.

Tosin tässä parin päivän aikana on lentänyt muukin kuin vain aika.. Nimittäin minuun iski kamala vatsatauti ja vessanpöntöstä on tullut uusi paras ystäväni. Toivottavasti alkaisi helpotta pian, sillä eilen en syönyt mitään muuta kuin puolikkaan omenan ja yhden munakkaan.

Tänään olen saanut alas noin puoli litraa vettä ja yhden munakkaan sekä papuja.
Harmittaa TODELLA paljon, kun liikunnalle ei ole jäänyt lainkaan aikaa eikä energiaa. Mutta olen lohduttautunut sillä, että kun nyt tällä ensimmäisellä viikolla saan tuon syömisen kondikseen, niin ensi viikolla alan lisätä liikuntaa pikkuhiljaa.
Minun täytyy tunnustaa, että olen todella huono liikkumaan... Kuntosaliharjoittelu ja jumpat vielä menevät, mutta Pelastavan enkelin suosittelema reipas kävely tökkii ja paljon.

Omistan myös kuntopyörän, jota minun tulee polkea 20 minuuttia joka päivä. Tämä kuulostaa erittäin hyvältä - Salatut elämäthän kestää noin 30minuuttia telkkarista ja se tulee viitenä päivänä viikossa ;).

tiistai 5. tammikuuta 2010

Jaa-a, se olisi sitten hyvät rouvat ja herrat toinen päivä menossa! Eilinen sujui kohtalaisen hyvin, sillä minulle määrätyllä ruokavaliolla ei kyllä nälkä tule.. Lähinnä ongelma on siinä, että mun pitää syödä noin 3 tunnin välein, mikä on tosi vaikeaa! Jos edellisessä tekstissäni mainittu ystäväiseni ei olisi ollut kylässä muistuttamassa minua, olisi ainakin yksi välipala mennyt ohitse.

Eilen ja tänään ylävatsassa on tuntunut omituista kipua ja heräsin yöllä siihen, että oksetti kovasti. Vettä nousi suuhun paljon. Ykäystä ei kuitenkaan kuulunut, mutta tuo kipu hieman säikäytti.

Kysyinkin asiasta Pelastavalta Enkeliltäni ja hän muistutti, että jokaisen keho reagoi eri tavalla muutoksiin. Seurailemme nyt muutaman päivän, miten asiat tästä kehittyvät.

Tämä mahtava lumentulo on tarjonnut minulle jälleen yhden hyvän "kuntoilu" mahdollisuuden: lumenluonnin. Huomasin, että se on erittäin tehokasta hikijumppaa ja käsivarret tuntuvat nyt keitetyiltä makarooneilta. Kun ikkunasta katsoo ulos näyttää siltä, että toinen mokoma pitää vielä tehdä tänään!

maanantai 4. tammikuuta 2010

Tuntuu, että hyvin on alkanut tämä ensimmäinen päivä! Aamu alkoi munakkaalla ja vedellä. Onneksi "personal trainerini" Juha Silvennoinen ei käskenyt jättämään kahvia kokonaan pois, sillä silloin olisi maailmani mennyt ihan sekaisin ;).

Kasvisten lisääminen ruokavalioon tuntuu todella helpolta, sillä niitä kaapistamme löytyy jo muutenkin lasten takia.

Kävin myös heittämässä "kevyen" vaunulenkin kera pulkan lasten kanssa. Mielenkiintoisen tästä 50 minuutin lenkistä teki se, että alueella jossa asumme ei pahemmin harrasteta teiden aurausta!! Hauskaa ja tehokasta siis.

Palatakseni takaisin Pelastavaan enkeliini Juha Silvennoiseen, häneen ja hänen imperiumiinsa kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa www.fit4life.fi. Moni on saanut apua häneltä.

Tänään olisi tarkoitus kaivaa vaatetelineenä hyvin palvellut kuntopyöräni esille ja polkaista kevyt 25 minuutin lenkki televisiota katsellen!

Eräs rakas ystäväni on lupautunut minulle myös kuntosaliseuraksi, joten tällä viikolla hän saa aloittaa ruoskimiseni tällä saralla. Miltäköhän mahtaa tuntua astua paikkakuntamme salille pitkästä aikaa? Toivottavasti ystäväni timmit vatsalihakset ja pullistelevat hauikset vetävät katseet häneen eikä minuun....